Via: https://theconversation.com

Ona Judge was one of 9 people George Washington owned when he lived in the President’s House in Philadelphia.

Via: https://vtdigger.org

State Police say that Paul Brown wounded his stepdaughter, Nicole Atkins, and killed her husband Kevin Atkins and himself.

Via: https://www.digital-news.it

Il countdown volge al termine. L'avvio dell'8^ edizione della FIFA Women's World CupTM, che si terrà in Francia. » Scopri il palinsesto

Via: https://www.artofmanliness.com

America has long been described as an extroverted country, a society that celebrates and rewards the enthusiastic, the outgoing, the sociable — those with a charming personality and a knack for glad-handing. We’re a people who judge our politicians by their penchant for public speaking, and keep Dale Carnegie’s classic How to Win Friends and […]

Via: https://copykat.com

Make Texas Roadhouse Yeast Rolls and honey cinnamon butter with this easy copycat recipe and video. The best soft and sweet dinner rolls!

Via: https://magic.wizards.com

Jace and Vraska plan a heist.

Via: https://www.thriftbooks.com

Buy a cheap copy of Amusing Ourselves to Death: Public... book by Neil Postman. What happens when media and politics become forms of entertainment? As our world begins to look more and more like Orwell's 1984, Neil's Postman's essential guide... Free Shipping on all orders over $20.

Via: https://www.oxygen.com

Learn more about the murder of North Carolina plastic surgeon Frank "Buddy" McCutcheon Jr. and how his wife, Brenda McCutcheon, became the main suspect.

Via: https://ukdefencejournal.org.uk

Via: https://weeklysift.com

Whatever you think of the results, the majority opinions in both the Voting Rights Act and the DOMA cases are unworthy of the highest court in the land. Sometimes I imagine that a judge is brillian…

Via: https://www.breakingbelizenews.com

Posted: Tuesday, October 16,2018. 3:06p.m. CST. By BBN Staff: In a press conference today Assistant Superintendent of Police, Alejandro Cowo, provided an update on Sunday’s murder in the village of Mahogany Heights. He revealed that officers visited a feeder road where they observed a body seated in the driver’s side of a Volkswagen vehicle. He […]

Via: https://texaswinegrowers.com

Tate Gregory, Vineyard Manager at William Chris Vineyards and Treasurer of Texas Wine Growers, shares a frank look at why the future of Texas wine is inseparable from the future of Texas agriculture. Tate highlights the exceptional quality of Texas fruit, the growing challenge of unsold grapes, and the statewide impact when farmers cannot sell what they grow. He also lays out what consumers and wineries can do to strengthen the Texas wine ecosystem in 2026.

Via: https://www.vogue.fr

Véritable icône des années 60, Audrey Hepburn est encore aujourd’hui une référence beauté. Celia Burton, maquilleuse pro nous explique comment reproduire son mythique cat-eye avec de l’eyeliner liquide et un coup de main assuré.

Via: https://www.secoloditalia.it

Un team informatico di Chicago ha scoperto alcuni contatti "insospettabili" di Tiziana Cantone e si fa più concreta la pista dell'omicidio

Via: https://www.kodinkuvalehti.fi

Markus Kajo näkee itsessään autismin kirjon piirteitä. Hän pohtii niitä, jotka eivät aina mahdu yhteiskunnan raameihin, ja miettii, miksi poikkeavuus nähdään tilana, joka pitäisi korjata. Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä tammikuussa 2022. ”Esim. klo 17.04”, Markus Kajo ehdottaa tapaamisaikaa tekstiviestissään. Seuraava viesti saapuu perään: ”Voi olla myös klo 17.11, jos meinaa tulla sulle muuten liian kiire.” Kun istumme ravintolassa vastatusten, Markus, 63, sanoo: ”Tekisi mieli ruuvata tuo lamppu irti, mutta kun sinulla on muistiinpanot. Näätkö sie ilman valoa?” Markuksesta tuntuu kuin kirkas valo poraisi pään läpi reiät silmistä takaraivoon. Lupaan, että hämärässä on ihan hyvä. Markus vääntää lampun irti kuvusta. Tarjoilija kerää astioita toisella puolella salia. ”Jos on tällainen päävärkki kuin minulla, joskus on hyvin yksinäistä. Mutta usein on hauskaa.” ”Joskus haluaisin huutaa, että hakkaa nyt vielä vasaralla kaikki säpäleiksi, niin saat enemmän ääntä aikaan. Mutta kun katson muita ihmisiä, niin he eivät huomaa mitään meteliä.” Markuksella on herkät aistit. Lisäksi hänellä on paljon erityisiä mielenkiinnonkohteita. Mielikuvituskin on erityistä lajia. ”Jos on tällainen päävärkki kuin minulla, joskus on hyvin yksinäistä. Mutta usein on hauskaa. Toisinaan on vaikeaa. Välillä on surullista.” Tylsää ei ole koskaan, Markus jatkaa. ”Paitsi tarkoituksella, kun haluan sulkea pään nukkumista varten.” Markus Kajo asuu Joensuun kupeessa lähellä aikuista poikaansa. Eläkkeelläkin Markus jatkaa monenlaisia töitä, kuten kirjoittamista, stand upia, äänikirjojensa lukemista ja puoli-ikuista romaanin koostamista päässään. Kissavideoita ja jemeninhepreaa Iltapäivä on Markukselle aamu. Yleensä hän yrittää herätä noin kello 16, jotta ehtii kahville ja työtä tekemään Joensuun keskustaan, kun kahvipaikat vielä ovat auki. Mukana on muistikirja, mustekynä ja matkamustepullo. Ehkä läppärikin. Lompakossa on käyntikortti, jossa lukee: ”Markus Kajo, puhu- ja kirjailija”. Aikaisemmin Markuksen muistikirjoihin syntyi kahviloissa juontoja ja käsikirjoituksia esimerkiksi 1980- ja 1990-luvun viihdeohjelmiin Kettunen ja Naurun paikka. Nyt Markus kirjoittaa muistiin ajatuksia, joista tulee esimerkiksi stand up -komiikan aihioita, pakinoita blogiin tai aikakauslehtiin, juhlapuheita, koomisia tekstejä illallisille tai hupimietteitä Twitteriin. Kirjoittelupaikan täytyy olla hiirenhiljainen tai riittävän meluisa, jotta keskittyminen onnistuu. Markus katselee hajamielisesti ihmisiä ja miettii. Jos kaikki ihmiset olisivat samanlaisia, niin ne olisivat samanlaisia kuin kuka? Kauhea kina siitä, että kuka malliksi. Joskus kun näkee satavuotiaan ukkelin tai mummelin syövän jäätelötötteröä, tajuaa taas, miten vähän ihmiset muuttuvat iän myötä. ”Mahdollisuudet vaikkapa jemeninheprean hyödyntämiseen kotitalouteni arjessa ovat rajalliset. Ei haittaa. On kiva oppia mitä hyvänsä asioita.” Kotona Joensuun kupeessa Markuksella on kirjahyllyjä kaikkialla, mihin niitä suinkin mahtuu. Kirjojen kirjavat selkämykset ovat hänestä kuin räsymatto seinällä, tuovat turvallisen tunteen. Pitkällään Markus katsoo kännykän ruudulta Youtube-videoita fysiikasta, kissoista, psykologiasta, kurkkulaulusta, jemeninhepreasta, mistä vain. Välillä niihintulee todellinen katsomiskuume. ”Mahdollisuudet vaikkapa jemeninheprean hyödyntämiseen kotitalouteni arjessa ovat rajalliset. Ei haittaa. On kiva oppia mitä hyvänsä asioita.” Tästä piirteestä ja muistakin itselleen tutuista Markus on lukenut. Myös sen, että autismikirjon häiriöt ilmenevät virallisen määritelmän mukaan erityisesti: - vuorovaikutuksen ja kommunikaation poikkeavuutena- rajoittuneina ja toistuvina käytösmalleinatai poikkeavina ja rajoittuneina kiinnostuksenkohteina. ”Minulla ei ole autismidiagnoosia, mutta lähipiirissäni on autismin kirjoa ja tunnistan itsessäni samoja piirteitä. Testausten perusteella minulla on joitakin neurologisia epätyypillisyyksiä.” Markus syö nopeasti, usein seisten ja samoja mikroaterioita. Yleensä spelttikaurapuuroa lounaaksi ja siskonmakkarakeittoa päivälliseksi tai toisin päin. Sitten hän huuhtaisee kupin ja pistää sen ylösalaisin kuivumaan oikeanpuoleiseen tiskialtaaseen. ”Aamiainen on minulle eksoottinen juttu, jota ihmiset syövät elokuvissa.” Markus herää unesta usein siihen, että nauraa jollekin. Kun Markus lopulta aamukuudelta menee yöunille sänkyyn, hän kysyy itseltään: luenko vielä jotain, kuuntelenko, katsonko jotain vai ajattelenko jotakin? Jos hän on laiskalla päällä ja väsynyt, hän valitsee ajattelun. ”Jos olen kiinnostunut vaikkapa hälytysjärjestelmien suunnittelusta, saatan mietiksiä, millaisen sisäisen logiikan systeemiin loisin.” Markus herää unesta usein siihen, että nauraa jollekin. Silloin on vaikea muistaa,mikä ajatus oli, mutta se ei haittaa. ”Sain paljon rakkautta ja rauhan olla oma itseni. Sellaisia asioita lapset tarvitsevat, että kasvavat eivätkä jää pieniksi. Samalla tavalla olen koettanut olla oman poikani kanssa.” Poika ja hänen ajatuksensa Vauvana Markus paukutti joskus päätään sängynpäätyyn. Hän arvelee, että se tyynnytti,kun jokin kuormitti liikaa mieltä tai aisteja. Kun Markus oli viisivuotias, äiti sairastui vakavasti. Markus tiesi jo pienenä, että äiti kuolee sairauteensa. Äiti vietti vuosia sairaalassa toisella puolella Suomea. Isäkin oli paljon sairaalassa, mutta töissä. Hän perusti Joensuuhun ensimmäisen sairaalapapin viran. ”En puhu kovin mielelläni isästä tai äidistä. Ihmiset alkavat silloin kuvitella tietynlaista lapsuutta. Meillä oli erilaista. Kuvittelematonta.” Markus sai valita itselleen kirjoja, vaikka isällä ei ollut paljon rahaa. Sukulaisia nähtiin usein ja naurua oli paljon. Isä oli peto imitoimaan vaikkapa koirien tai vauvojen ilmeitä. Kun kärpäset surisivat, ukki kuvitteli niiden puhuvan toisilleen hyvin nopeasti. Hän tulkkasi: sanovat, että nytmennäänulos, eikunnytpäristelläänkinsyömään! Markus kuunteli, ja kun hän halusi kertoa itse jotain, muut kuuntelivat. Isä järjesti tavallisen joulun lisäksi kaksi ylimääräistä. Ne olivat helmikuussa ja elokuussa, kun kirjakaupassa oli iso alennusmyynti. Markus sai valita itselleen kirjoja, vaikka isällä ei ollut paljon rahaa. Jos äiti oli sairaalasta lomalla, oli ihanaa tulla koulusta. Äiti oli kotona! Ja keittänyt kahvit, ostanut suklaapatukan, sytyttänyt kynttilän. Jos äiti oli poissa ja isä töissä, kotiin ei ollut kiire. Markus jäi kavereiden lähdettyä yksin ulos, kiikkui, käveli Pielisjoen rannoilla ja mietti kaikenlaista. ”Viihdyin hyvin ajatusteni kanssa.” Yhdeksänvuotiaana Markuksesta tuli isoveli. “Muistan vieläkin, miltä Mikael ja hänen vauvanhoitotarvikkeensa tuoksuivat.” Äiti kuoli, kun Markus oli 15-vuotias. Viimeisestä tapaamisesta Markus muistaa sairaalahuoneen ja äidin silmät, jotka kirkastuivat vielä hetkeksi, kun isä sanoi, että Markus toi kukkia. ”Siihen loppuu muistini asiasta.” Vaimo, lajitoverini Omasta perheestään Markus haluaa kertoa nämä asiat. Vaimoonsa Sirkkuun hän tutustui 16-vuotiaana koulupoikana. Sirkku oli mahdottomanhauska ihminen. Esinesuunnittelija, näyttelijä ja tv-ohjaaja. Markus ja hän kutsuivat toisiaan lajitovereiksi. Se oli Sirkun löytämä ilmaus. Kaltoin kohdellut eläimet kipittivät Sirkun luo, vaikka pelkäsivät muita ihmisiä. Arimmatkin lapset voittivat ujoutensa heti. Se oli Markuksesta maagista. Sirkku kuoli neljä vuotta sitten. Hän sairasti pitkään. Markus ei ole vieläkään purkanut sairaalasta palautunutta kassia, jossa on vaimon tavaroita. Ennen ainoan lapsensa syntymää Markusta pelotti. ”Kerran vuodessa Sirkku kertoi, montako vuotta olemme olleet yhdessä, ja se oli aina kaksi vuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Mutta yli 40 vuotta se oli oikeasti, luulen.” Ennen Markuksen ja Sirkun ainoan lapsen syntymää Markusta pelotti. Naapuri, kahden lapsen nuori isä, osasi sanoa oikeat sanat: Kuule, ei ole olemassa mitään erityistä isyyttä. Sinusta tulee sellainen isä, millainen sinä olet. Poika on nyt päälle parikymppinen. Markus soitti pienelle pojalleen automatkoilla cd-levyjä, joilla oli sekaisin oopperaa, lastenlauluja, reggaeta, arabimusiikkia ja aivan kaikkea pois lukien iskelmät. Jos pojalta leikki-iässä kysyi, että mennäänkö vaikka uimaan, hän sanoi usein: ihan kohta, ajattelen ensin tämän ajatuksen loppuun. Kului viisi tai 45 minuuttia, sitten poika sanoi: nyt voi mennä. ”Minua ja poikaa yhdistää ilo. Joka päivä tapahtuu ainakin jommankumman päässä jotakin erikoista ja mukavaa.” Markus ja poika asuvat lähekkäin. He puhuvat paljon, esimerkiksi kielistä. Poika haluaisi opiskella inkeroisten kieltä, jota maailmassa puhuu enää noin 260 ihmistä. Markusta taas houkuttaisi aramea. Poika sanoo, että jos hänen pitäisi saada isä narratuksi vaikka lenkkipolulle, hän ripustaisi riu’unpäähän klassisen kreikan kieliopin. Sitä kun kuljettaisi Markus-isän nenän edellä, isä takuulla seuraisi perässä. ”Joka päivä tapahtuu ainakin jommankumman päässä jotakin erikoista ja mukavaa.Minua ja poikaa yhdistää ilo.” ”Herkkyydestäni en tappelematta luopuisi. En juuri muustakaan. Kenenkään ei pitäisi joutua isommin muuttelemaan itseään, että mahtuisi maailmaan paremmin”, Markus sanoo. Kassajonossa hytkyvät hartiat Laitas silmät kiinni, Markus ehdottaa minulle. Markus yrittää selittää, miten hänenmielensä toimii. Laitan silmäni kiinni ja Markuskin laittaa. ”Nyt päässä häilyy huoneen valoista jääneitä jälkikuvia: satunnaisia valoja, varjoja, kieppuvia pisteitä ja muuta visuaalista sälää. Kun tarkkailet niitä, tulee assosiaatioita.” Sitten Markus kertoo, mitä hän koki: ”Minulle tuli näkökenttään hiukan vino vaakaviiva ja sen päällä kaksi valopalloa. Siitä pelmahti mieleen amerikkalainen maasturi, jossa on safarivarustus: kattotelineellä pressussa tavaraa, edessä kaksi kirkasta lisävaloa. Se paahtaa yössä jossain rämeellä Amerikassa, näkökenttäni poikki yläoikealta alavasemmalle.” ”Aivot heittävät tällaisia satunnaisia ajatuksia, kun suljen silmäni. Tartun niihin ilomielin.” Mielikuvitus on ilo, joka seuraa kaikkialle. Kun Markuksen hartiat hytkyvätkaupan kassajonossa naurusta, hän ajattelee jotain hauskaa. Korvissa on usein samaanaikaan nappikuulokkeet, sillä herkistä aisteista on harmia. ”En valita. Oma herkkyyteni on pientä. Oikeaa taakkaa on se, kun autismin kirjonihminen joutuu lyhyen kauppareissun jälkeen toipumaan tuntikausia pimeässä, äänettömässä huoneessa.” Miksi poikkeavuus nähdään tilana, joka pitäisi korjata ja muuttaa? On ihmisiä, joilla on niin herkkä iho, että suihkussa käyminen tuntuu kuin neulalla tökittäisiin. Joidenkin mielestä halaus tuntuu päähän pujotetulta muovipussilta ja ohi löyhähtävä parfyymin tuoksu piiskaniskulta. Usein Markus suree, mitä niille nuorille tapahtuu, joilla on jotain vähän enemmän kuin toisilla: autismi, asperger, tourette, adhd, erityisherkkyys tai muuta. Hän miettii monia kysymyksiä: Miksi koulussa ei kiitetä oppilasta, joka osaa luetella kaikki Suomen tavarajunaliikenteen aikataulut, vaikka kertotaulu ei jää mieleen? Miksi ei nähdä, että jotkut pitkästyvät ihmisten keskellä mutta eivätkoskaan yksin? Miksi hänelle, joka pystyy tekemään 50 asiaa yhtä aikaa, ei opeteta esimerkiksi yrittäjyyttä sen sijaan, että käsketään kököttämään paikallaan? Miksi poikkeavuus nähdään tilana, joka pitäisi korjata ja muuttaa? Ihminen tarvitsee lajitovereita. Yksin ei pärjää. ”Nuoret ovat oikeita ihmisiä, yksilöitä, joita pitäisi ymmärtää ja tukea. Eivät he ole mikään ilmiö, jota voi nippuna voivotella tai paheksua”, Markus sanoo. Sitten hän jatkaa: On vielä yksi kouluun liittyvä asia, joka saa mieleni kiehumaan. ”Minua ei kiusattu, mutta kamala määrä lapsia joutuu viisi kertaa viikossa heräämäänja kävelemään kouluun eli helvettiin. Kiusaaminen on mitätön sana, kun aiheutetaan tuskaa, joka pahimmillaan painostaa uhrin itsemurhaan. Yhteiskunta pettää lapsensa lukuvuodesta toiseen, vaikka lapset ovat maailman sielu.” ”Jos kissalle antaa pahvilaatikon, se yrittää mahtua siihen, vaikka laatikko olisi ihan liian pieni. Ihmisenä oleminen on samanlaista: toiveikasta sinnittelyä.” Ihminen tarvitsee lajitovereita, Markus ajattelee. Yksin ei pärjää. ”Aika harvoin kenenkään hyvinvointi on kiinni siitä, että hän vain ottaisi itseään niskasta kiinni ja ryhdistäytyisi. ” ”Sain kotoa rakkautta ja rauhan olla oma itseni. Sellaisia asioita lapset tarvitsevat, että kasvavat eivätkä jää pieniksi.” Isä toi autokorjaamoreissulta pikku-Markukselle leluksi kuulalaakerin, jota oliälyttömän kiva pyöritellä sormissaan. Isä ei käskenyt leikkimään eri tavalla. ”Sain paljon rakkautta ja rauhan olla oma itseni. Sellaisia asioita lapset tarvitsevat, että kasvavat eivätkä jää pieniksi. Samalla tavalla olen koettanut olla oman poikani kanssa.” Surun raita mukana Joskus öisin Markus ajaa huoltoasemalle tai pikaruokapaikkaan, kun nälkä tai kaipuu ihmisten sekaan yllättävät. ”Minulla on sisäistä ajanvietettä rajattomasti, mutta samaan aikaan ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunne. On kuin kaksi sisäkkäistä ulottuvuutta, joissa olen yhtä aikaa: totaalisesti yksin, enkä pätkääkään yksin. Päässäni on varsin hauskaa ja melko reippaasti surullista.” ”Tunnistan muiden ihmisten joukossa kaltaiseni. Jonkinlaisten siipirikkojen koplan.” Markus saa lohtua kanssaihmisten ja -eläinten olemassaolosta: Kassatyöntekijästä. Äitinsä kantaman, nallenkorvahattuisen vauvan arvostelemattomasta katseesta. Vanhasta miehestä, joka köpöttelee kuin 1960-luvun vieterilelu, tai koirasta, joka heiluttaa laiskasti häntää. ”Tunnistan muiden ihmisten joukossa kaltaiseni. Jonkinlaisten siipirikkojen koplan. Meillä on hento surun raita elämässä mukana aina.” Kun Markus on ajanut huoltoasemalta kotiin, hän usein piirtelee. Ennemmin tai myöhemmin Markus huomaa aina piirtävänsä värien ympärille raamit. ”Surun lahja kokijalleen on herkkyys kyynisyyden asemesta, jos palatloksahtavat kohdalleen.” ”Yritänköhän pitää niiden avulla kasassa alkuperhettäni, että äiti ei menisi kuolemaan?Murrosikäisenä en oikein osannut surra, sittemmin olen surrut koko ikäni.” Enimmäkseen tosin säästöliekillä, Markus tarkentaa. ”Toisaalta surun lahja kokijalleen on herkkyys kyynisyyden asemesta, jos palatloksahtavat kohdalleen.” 10 000 ilahduttavaa pikkuasiaa Surusta ja yksinäisyydestä pitää Markuksen mielestä puhua varovasti. “Jos puhun vain siitä, että jotkut äänet käyvät päähän ja että ainoa ihmiskontakti on yöhuoltsikan kassa, syntyy kuva, että elämä on ihme kituuttamista. Oikeasti minulla on kelpo elämä ja ammatti.” Markuksella on suuri tiivis suku. Hän on veljensä kanssa yhteydessä liki päivittäin. ”Työnjakomme on se, että Mikael on fiksu, minä vähän outo. Veljeni saa minut nauramaan niin, että tulee kramppeja.” ”Ystäviäni yhdistää optimismi. Ja minussakin on optimismia.” Markuksella on myös paljon ystäviä, monet heistä ajalta ennen lukutaitoa. Viimeksi Markus on jutellut lapsuuskavereiden kanssa esimerkiksi matematiikasta, immateriaalioikeuksien kaupasta ja kavereiden lapsenlapsista. ”Ystäviäni yhdistää optimismi. Ja minussakin on optimismia. Surumielisyyden vastapainona on joka viikko 10 000 ilahduttavaa pikkuasiaa.” Markus kertoo iloistaan viisi: 1. Öiset, tyhjät talvisen Joensuun kadut. Kun koko kaupunki on hetken ajan oma. 2. Mustekynä ja sen täyttäminen ja sillä kirjoittaminen. Muistikuvat isästä kirjoittamassa omalla kynällään. Konttoritarvikkeiden tuoma ilo, optimismi ja lohtu. 3. Kirjailija Franz Kafkan lukeminen. Kuin olisi yhtäkkiä osunut omalle maalleen, menneisyyden mummolaan, suomenkarjan kesäiselle laitumelle. 4. Symmetriset luvut: 2112, 1212. Jotkut epäsymmetriset luvut, erityisesti 78164. 5. Puolukkamaito. Ukin peruja oleva lapsuuden välipalaruoka sihtileivän tai karjalanpiirakan kera. Pääsääntöisesti varsin mukavaa Markus kävelee samoja Joensuun katuja kuin pienenä poikana, kädet taskuissa torinlaidalta Pielisjoelle. ”Vanhenemisen oppi on, että ulkokuoren sisällä luonne muuttuu hirveän vähän.” Markus on itkenyt aikuisiällä, kun piirretyissä elokuvissa oravilla on hätä ja muut eläimet rummuttavat tassuillaan ja hännillään viestiä eteenpäin. Miten kilttiä, miten liikuttavaa. ”Kenenkään ei pitäisi joutua isommin muuttelemaan itseään, että mahtuisi maailmaan paremmin.” ”Herkkyydestäni en tappelematta luopuisi. En juuri muustakaan. Kenenkään ei pitäisi joutua isommin muuttelemaan itseään, että mahtuisi maailmaan paremmin.” Pielisjoen rannalla Markus katsoo laskevaa aurinkoa. Hailean punaoranssi väri on hänestä kaunis. Sävy tuo Markuksen mieleen ukkilan ruokakonttuurin tuoksun, puolukkapiirakan kirpeän maun ja vinnille vievien portaiden narisevan äänen. Sen, että pääsääntöisesti on varsin mukavaa olla olemassa. Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 1/2022.

Via: https://dilei.it

Scopriamo insieme come costruire facilmente un terrario, in casa o in giardino, per prenderti cura delle tue tartarughe di terra.

Via: https://youtube.com

The iconic laser dance heist scene from Ocean's 12 Song: La Caution - Thé à la Menthe Thief: Played by Vincent Cassel

Via: http://www.theguardian.com

Former leader of English Defence League tweets of 'stitch-up' after he is sentenced to 18 months in jail

Via: https://wakefieldpress.com

Translated, with an introduction, by Alex Andriesse / November 2024 / 4.5 x 7, 112 pp. / 978-1-962728-02-7 Georges Maman is a down-and-out actor sinking into despair and no longer able to scrape by, failing to make his mark even in the porno industry; Dagonard is a loudmouth camera assistant who executes his refusal to

Via: https://www.elmundo.es

La Reina Letizia ha pedido este martes que haya una mayor inversión en salud mental al considerar que cualquiera precisa "herramientas para afrontar la vida" y porque un...

Via: https://navajotimes.com

Even back then the Navajo Police was treated poorly by our tribal leadership. The pay was very low. I started at $2.92 per hour.

Via: https://youtube.com

Why do hundreds of grand railroad stations—across America, Europe, Russia, and Asia—display the same architectural impossibility: cathedral-scale halls, ornate copper roofing, electrical infrastructure built into their foundations, and heating systems that could warm spaces measuring hundreds of thousands of cubic feet, all supposedly powered by coal and steam? Archival photographs from the 1880s onward show these structures operating with pristine interiors and advanced climate control, with no documentation of the massive fuel consumption, boiler systems, or coal delivery infrastructure that would have been required to power such monumental buildings using 19th-century technology. As I examined construction records, electrical consumption data, and architectural plans from the 1800s, a repeating pattern emerged: identical terminal designs appearing across six continents within decades, electrical conduit systems built before electricity was commercially available, and a suspicious absence of technical documentation explaining how these systems actually functioned. These weren't simple train platforms—they were power distribution hubs featuring towers that weren't decorative, copper elements that weren't ornamental, and foundation systems that suggest grounding rather than structural support, all constructed during the exact period when railroad time replaced natural time across the planet. This investigation explores the forbidden energy theory—that railroad stations were nodes in a global power distribution network utilizing the rails themselves as conductors, drawing on advanced energy systems we no longer acknowledge, and serving purposes far beyond passenger transportation. The deeper we examine the architectural evidence, the global coordination problem, and the technological impossibilities, the harder it becomes to believe these were simply monuments to industrial achievement rather than inherited infrastructure repurposed after original knowledge was lost or deliberately erased. The material on this channel presents exploratory interpretations of history and imaginative speculation, conveyed through narrative storytelling rather than precise historical documentation. Viewpoints and visual representations are dramatized or intentionally constructed to support alternative narrative exploration. Visual elements may at times be created using automated or generative tools. The content shared should not be considered factual. #tartaria #forbiddenenergy #railroadmystery #hiddenhistory #oldworld #lostcivilization #architecture #energynetwork

Via: https://youtube.com

Copyright Disclaimer Under Section 107 of the Copyright Act 1976, allowance is made for “fair use” for purposes such as criticism, comment, news reporting, teaching, scholarship, and research. Fair use is a use permitted by copyright statute that might otherwise be infringing. Non-profit, educational or personal use tips the balance in favour of fair use.

Via: https://apnews.com

A federal judge is blocking JetBlue Airways from buying Spirit Airlines, saying the deal would reduce competition.

Via: https://youtube.com

Provided to YouTube by Label Worx Ltd Follow The Sun (Original Mix) · The Memory Notes · Diane Charlemagne Follow The Sun ℗ Copyright Control Released on: 2014-07-24 Composer: Nick Rundall, Seorais Graham Auto-generated by YouTube.

Via: https://www.huffpost.com

Second-place horse, 65-1 longshot Country House, grabs victory after judges rule Maximum Security impeded other horses during the race.

Via: https://blackpast.org

Following the momentum of student-led sit-ins in Greensboro, North Carolina and Nashville, Tennesssee in early 1960, an interracial group of activists, led by Congress of Racial Equality (CORE) Executive Director James Farmer, decided to continue to challenge Jim Crow segregation in the South by organizing “freedom rides” through the region.  They used as their model CORE’s 1946 “Journey of Reconciliation” where an interracial group rode interstate buses to test the enforcement of the Supreme Court’s decision in Morgan v. the Commonwealth of Virginia which outlawed segregation in interstate travel. White southern segregationists resisted CORE’s efforts. When most of the demonstrators were arrested in North Carolina, the police effectively aborted the Journey of Reconciliation. Recalling that failed effort 15 years earlier, James Farmer organized a new generation of black and white activists to travel on interstate buses to test the 1960 United States Supreme Court decision in Boynton v. Virginia which reiterated the earlier ruling prohibiting racial segregation in interstate transportation. This time CORE organized a dozen activists who were paired into two interracial sets of Freedom Riders who would travel on Greyhound and Trailways buses, respectively, from Washington, D.C. to New Orleans, Louisiana.  The Freedom Riders left Washington on May 4, 1961 […]

Via: https://www.jeanmarcmorandini.com

Un policier a été tué et un autre blessé lors d'une fusillade vendredi soir à Newark, dans le New Jersey. Les deux policiers étaient membres du département de police de Newark. La fusillade s'est produite peu après 18h30 près de Broadway et de Carteret Avenue. Les deux policiers ont été

Via: https://youtube.com

From: Elements (1993) Lyrics: Your life's retribution Catered to undo Mistakes you have made These lessons catch up with you As I lay awake in bed at night The thoughts of life Pass left and right They appear on my sensory screen Adding visuals like I've never seen Mistakes in route are quite expected My existing plan is well protected I light the bulb that soothes my brain For not to learn is not to gain Tarnished are the thoughts That have been told Wise men, give me nothing real to hold The writings of the past Are paper thin If I seek the truth I'll look within Boundaries never hold They just cater to feelings of self control In time you'll break through An abundance of knowledge Is there for you The rise and the fall, Protruding action The thrill of it all My fortress when I pass My retribution, my afterclass Sunlight, Moonlight, Can you feel the warmth Of past lives Naked stars that come out at night To make an effervescent dent in my time Realize, conceptualize, Prepare yourself for life's retribution All Rights Reserved to their respective owners.

Via: https://youtube.com

Copyright Disclaimer: Under Section 107 of the Copyright Act 1976, allowance is made for "fair use" for purposes such as criticism, comment, news reporting, teaching, scholarship, and research. Fair use is a use permitted by copyright statute that might otherwise be infringing. Non-profit, educational or personal use tips the balance in favor of fair use. Performed by: Shelby Flint All rights belong to ©Walt Disney Pictures